Teksti on ollut nyt puolitoista viikkoa sekä kustannustoimittajallani että monivuotisella mentorillani. Kolmannen kierroksen aikataulustakin on jo sovittu – kolmas kierros alkaa tiistaina 9.8.. Fiktioholistina olen romaanini käytännön järjestelyiden lisäksi lukenut kirjoja. Kiitos keskustelusta painetusta kirjasta ja e-kirjasta Facebook-sivullani! Luultavasti heitän taas joskus keskustelunavauksia, kun sellainen tulee vastaan, keskustelu avartaa.

Väliaika ilman tekstiä on taas ollut herkkää. Olen miettinyt paljon temaattisia kysymyksiä (alun läksyjen kaikuja), pyöritellyt melkoisia ajatusketjuja. Onko se ja se johtopäätös tekstissä nyt oikea eikä epäaito, voisiko se tapahtua jollekin oikeassa elämässä?

Olenko minä tarpeeksi hyvä? Olenko minä yhtä hyvä kuin muut?

Olenhan antanut tekstille itse kaiken sen mitä se vaatii? Pitäisikö minun miettiä vielä joitakin asioita enemmän? Pitäisikö jompaankumpaan henkihahmoon keskittyä kolmannella kierroksella enemmän?

Epävarmuus on kyllä viheliäistä. Jännittävää siinä on sekin, että suurin huoli tekstistä ei iske kirjoittaessa. Teksti ikään kuin kuljettaa itse itseään ja siihen heittäytyy kuin suloiseen virtaan, tahmeanakin kirjoituspäivänä on jokin päämäärä ja lopulta tahma liukenee sormenpäistäkin. Mutta kun teksti on nenän alta poissa, iskee epäilys, tuleeko tästä hyvä, onko minusta tekemään tästä hyvä.

Onneksi en ole yksin. On kustannustoimittaja, mentoreita ja perheenjäseniä, jotka rauhoittelevat, hyvä tästä tulee.

Huomenna annan ensimmäisen lehtihaastatteluni kirjaprojektiin liittyen Turun Sanomille. Lupaan tiedottaa somekanavissani, milloin juttu sitten aikanaan tulee ulos.

Hyvää loppuheinäkuun tiistaita! Hengähdän syvään ja kuuntelen enemmän kesän kuin epävarmuuden ääniä. Minulla on superhyvä tiimi.

*Tämä esikoisromaanini tuotantoblogi päivittyy ainakin joka tiistai. Löydät Facebook-sivuni osoitteesta https://www.facebook.com/melanderkata sekä profiilini Twitterissä ja Instagramissa käyttäjänimellä @melanderkata.