Kymmenen päivää esikoisromaanin julkaisuun

Tajusin äskettäin, että tänään esikoisromaanini julkaisuun on ainoastaan kymmenen päivää. Tuntuu aika hurjalta – varsinkin, kun on ehtinyt tottua tiistaimerkintään, tasaiseen työtahtiin ja siitä raportointiin. Painetut kirjat saapuvat postista vielä tällä viikolla, kirjapainosta tulleen tiedon mukaan keskiviikkona, torstaina.

Mutta niinhän se on, että kaikki loppuu aikanaan. Kun jokin loppuu, uusi alkaa. Työni painopiste siirtyy kirjan kanssa työhuoneelta kirjan edustamiseen, kirjasta kertomiseen ja vastaanoton odotteluun.

Työlista täyttyikin aika äkkiä viime viikosta, sillä tällä hetkellä olen sumplinut romaanin arvostelukappaleisiin liittyviä asioita. Alkuun on kuitenkin rehellisyyden nimissä todettava, että itse arvosteluiden saaminen voikin olla sitten jo työlästä. Tämän kanssa painivat kaikki esikoiskirjailijat kustantamon tai taustavoimien koosta riippumatta. Mutta tähän heti perään sopii taas vanha mottoni: mitään ei saa, jos ei ensin yritä. Niin pitkälle mennään kuin suinkin päästään.

Huomenna keskiviikkona olen menossa katsomaan julkaisujuhlapaikkaa. 🙂 On kyllä jännittävä huomata, miten pikkuhiljaa vihonviimeisetkin asiat konkretisoituvat. Yhdentoista päivän kuluttua toivun jo julkkareista.

Julkkareihin liittyen tahdon nyt paljastaa jotain. Nimittäin jo toukokuussa, kun romaani kaikkinensa varmistui, ystäväni Hilma Larkela tarjoutui suunnittelmaan ja valmistamaan minulle toiveideni mukaisen julkkarimekon. Hilma pyörittää päivätyönsä ohella HUPIMAA-nimistä pienompelimoa kotikunnassani Maskussa.

Halusin jakaa tämän pukuilon kanssanne, koska mekko on ollut niin ihana lisä minulle erityisesti aina stressin ja miksei välillä särkyjenkin keskellä. Mekot tekevät ihmeitä. 😉 Hirveästi en puvustani tohdi kertoa, mutta Hilman sanoin puku on rohkea ja dramaattinen. Väriltään mekko on tumman liila.

Ja nyt pieni loppukevennys – tätä blogia ei kannata lukea kuten iltapäivälehtiä – rohkeudestaan ja dramaattisuudestaan huolimatta mekko ei ole läpinäkyvää kangasta, ja helmassa on toki myös tarpeeksi pituutta. 😀 Se on keskeneräisenäkin mielestäni upea. 🙂

Palataan ensi viikolla. Julkkariviikolla.

*Tämä esikoisromaanini tuotantoblogi päivittyy ainakin joka tiistai. Löydät Facebook-sivuni osoitteesta https://www.facebook.com/melanderkata sekä profiilini Twitterissä ja Instagramissa käyttäjänimellä melanderkata.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s