Syyskuu tulla tupsahti! Nyt syksyn voinee julistaa virallisesti alkaneeksi. Lennokkaasti se on tuntunut alkavankin: uusi gradun aihe on jo takataskussa, ja taustatyöni on jo kuumeisessa käynnissä. Toteutan gradussa samalla myös pitkäaikaisen haaveeni, sillä pääsen perkamaan ja ehkä vähän haastamaankin vallitsevaa Ison suomen kieliopin näkemystä. Heh, sanotaanko, että suhteeni tuohon punakantiseen suurkielioppiin on ollut vaikea jo teini-iästä lähtien.
Hih. Eikä syyttä, väitän. 😉
Syyskuu tuo myös mukanaan syksyn ensimmäisen kirjailijaesiintymisen, kun vierailen yhdessä muiden maskulaistaustaisten kirjailijoiden kanssa Lemust leippä -markkinoiden lavalla Maskussa. Kirjailijaa jännittää jo nyt, mutta ehkei esiintymisjännitykseen pidä tottuakaan kokonaan ikinä.
Syksyssä on kohtaamisia, mutta myös eittämättä ristivetoa. On gradu, sitten uusi teksti, joka on horroksessa mutta jossa varmasti olisi monia kiinnostavia suuntia.
Sitten ovat Saara ja Petteri.
En tahtoisi siihen maailman takaisin, en vielä. Hain toisesta tekstistä alun perin etäisyyttä, aikaa, kuukausia, vuosia, perspektiiviä. Houkutus kasvaa silti. Olisivat jo nimittäin valmiit teemat, osa juonesta, olisi asioita, joita haluaisi tutkia ja joissakin haluaisi olla jo kädet kyynärpäitä myöden. Ja yhä useammin korvissani kuiskii, eikö sen ja sen pitäisikin mennä juuri niin ja niin. Ja sitten on asioita, joiden kanssa minusta tuntuu, että toinen teksti välissä on hyvä ja etten ole valmis kirjoittamaan tiettyjä asioita vielä, on kuluttava aikaa enemmän.
Hiljaa hyvä tulee, sanotaan.
Tapiolan kirjaston Kirjoitan-verkkolehti ilmestyi eilen. Kansikuva hyppäsi kirjailijan silmille, piti hetken tottua. 🙂 Haastattelussa mukavinta itselle oli se, että sai niin tiiviisti keskittyä kirjoihin ja kirjoittamiseen. Leikkelin lehteä digitaalisesti, ja kannen + oman haastatteluni löydät tästä linkistä.
Tässä syksyn tekstien ristivedossa ja kohtaamisissa puolestaan innoittavinta on se, että kaikki osatekijät ovat kiehtovia omalla tavallaan.
*Tämä Esikoiskirjailijan elämää -blogi kertoo esikoiskirjailijan arjesta ja ajatuksista. Esikoiskirjailijan elämää -blogia ylläpitää esikoiskirjailija Kata Melander. Klikkaa tästä profiileihini Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.
Kyllä hirveästi kiinnostaa Saaran ja Petterin elämän jatko! Mutta maltetaan odottaa kyllä, jokainen kirja syntyy ajallaan.
Mukavaa syksyä ison G:n parissa!
Se kiinnostaa minuakin! Mutta kiva, että maltetaan odottaa. 🙂
Mukavaa syksyä myös sinulle!