Esikoiskirjailijan elämää: Tee sitä, mitä eniten pelkäät

Koronakevät oli hurjaa pyöritystä, mutta siitä on nyt onneksi selviydytty, laskeuduttu juhannukseen. Kirjoitan teille nyt muutaman rivin suihkunraikkaana, keskikesän iltana.

Näytelmäni kakkosversion kirjoittaminen pyörähti käyntiin toukokuun alussa. Tarvittiin vain hieman uskallusta ja yksi inspiroiva keskustelu. Miten asiat ovatkaan kirjoittamisen kanssa niin pienestä kiinni. Näiden kirjoittajavuosien jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että kirjoittaminen on yhtä paljon luovuutta kuin psykologiaa, sama annos raakaa työtä ja inspiraatiota.

Yksi asia on kirkastunut entisestään: ensin näytelmä, ja vasta sitten toinen romaani.

Kakkosversiossa ensimmäinen näytös alkaa olla vähän yli puolenvälin. Ykkösversio on viisinäytöksinen, kakkosversiossa käytän kolmenäytöksistä rakennetta. Työ etenee hiljalleen, kun leipätyö, väitöstutkimus, on saavuttanut kunakin päivänä päätepisteensä. Hassua on kai sekin, että myös tutkimusartikkeli on omassa kakkosversiossaan, editointivaiheessa. Kumpikin projekti hidastui hetkeksi koronan myllertäessä arkea. Väitöstutkimuksestani sain nopeammin kiinni, näytelmän kanssa oli vaikeampaa. Vaan eräs ilta oli käännekohta. Katsoin tuoretta dokumenttia Hillary Clintonista Ylen Areenasta, sillä dokumentin kääntänyt tuttuni suositteli dokumenttia. Siinä monessa asiassa edelläkävijänä toimineelta Clintonilta kysyttiin, mikä on hänen mottonsa. Hän lainasi Eleanor Rooseveltia ja totesi:

”Tee sitä, mitä eniten pelkäät”.

Ja minä tajusin ennen kaikkea pelänneeni näytelmän toista versiota. Sitä, ettei toinen versio valmistu, sitä etten ole riittävän hyvä. Sanonta on siitäkin hyvä, että monesti ihmistä estää juuri pelko, ei suinkaan saamattomuus. Voinko minä tehdä näin? Entä, jos epäonnistun? Mitä muut ajattelevat?

Pelko lyö kiilaa kaikkeen samalla, kun yrittänyttä ei laiteta. Siksi olen päättänyt mennä pelkoa päin – ja kirjoittaa kohtauksen kerrallaan.

Mukavaa juhannusta!

*Tämä Esikoiskirjailijan elämää -blogi kertoo esikoiskirjailijan arjesta ja ajatuksista. Esikoiskirjailijan elämää -blogia ylläpitää esikoiskirjailija Kata Melander. Klikkaa tästä profiileihini Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

2 kommenttia artikkeliin ”Esikoiskirjailijan elämää: Tee sitä, mitä eniten pelkäät

  1. Pirjo sanoo:

    Kiitos samoin. Hyvä päätös. Janan päitä kannattaa aina miettiä, eli sitä, kuinka ylhäältä putoan, jos epäonnistun tai mitä parhaassa tapauksessa tapahtuu. Yleensä aika nopeasti huomaa, että riskin ottaminen on kuitenkin kannattavampaa, eli ” parempi hetken hävetä, kuin kauan katua” tapasi vanha ystäväni sanoa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s