Esikoiskirjailijan elämää: Uuden vuoden kynnyksellä

Olipa kerran Katariina -päivityksen jälkeen tuntuu vaikealta rikkoa hiljaisuus, mutta ehkä juuri siksi se on tehtävä. Kirjoitettava taas tällainen tuiki tavallinen merkintä.

Kun mietin Olipa kerran Katariinaa, minun ensimmäinen tavoitteeni oli puhaltaa tähän blogiin eloa. Se onnistui. Tiiviimpi merkintöjen rytmi muodostui, ja se mahdollisti myös aktiivisemman vuorovaikutuksen lukijayhteisön välillä. Sitä olen todella kaivannut. Siitä puolestaan en etukäteen tiennyt, että Olipa kerran Katariinasta kasvaisi niin knausgårdilainen projekti – se yllätti minut toden teolla itsenikin. Oikeastaan kaiken ratkaisi ensimmäinen osa: minä olin niin täynnä kipua, tulvillaan epätoivoakin, ja myös se rumempi tarina vaati saada tulla Petterin ja Saaran kauniihkon tarinan rinnalle.

Mitä krooninen kipu on. Mitä jatkuva kipu on.

Nyt kipuni on onneksi lähtenyt tasaantumaan. Sosiaaliturva-asiastani on valitus sisällä. Tänä jouluna olen enimmäkseen keskittynyt kaikesta selviämiseen ja lukemiseen. Vasta tänään jonkinlainen rentous viimein saavutti minut. Ehkä lukemallani fiktiolla on terapeuttinen vaikutuksensa.

Yritän ajatella ensi vuotta, mutta loppuvuoden käänteet ravisuttelevat vielä niin, etten saakaan ulos yhtään sanaa. Tulee vain mieleen muisto viime vuodelta: olen taas päättämässä syksyä opettajana ja palaamassa väitöskirjatutkijaksi. Olen kuitenkin luvannut itselleni, että avaan väitöskirjatiedostot vasta ensi vuoden puolella.

Tämän vuoden ensimmäisessä merkinnässä, 2021, ilmoitin suorasukaisesti, että tänä vuonna haluan kirjoittaa romaanin. Paljastan: kirjoitin niin kuvaannollisesti tärisevin sormin. En ollut varma, olisiko minusta siihen, mitä olin Älä irrotan jälkeen yrittänyt.

Vaan oli minusta: eka versio oli kasassa ennen huhtikuun loppua, toinen ennen kesäkuun puoliväliä.

Ja ehkä minä sen nyt uskallan sanoa: ensi vuoden tavoitteeni on kustannussopimus. Ennen sitä koetan lukea paljon ja kirjoittaa mahdollisimman hyvin.

Iloista, rauhallista, leppeää ja parempaa vuotta 2022! Lämmin kiitos, että jaksatte olla matkassani mukana. ❤

Kata

*Tämä Esikoiskirjailijan elämää -blogi kertoo esikoiskirjailijan arjesta ja ajatuksista. Esikoiskirjailijan elämää -blogia ylläpitää esikoiskirjailija Kata Melander. Klikkaa tästä profiileihini Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

2 kommenttia artikkeliin ”Esikoiskirjailijan elämää: Uuden vuoden kynnyksellä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s