Esikoiskirjailijan elämää: Kolmas versio pakettiin – mitä seuraavaksi?

Tänään on mestarikurssin elokuun tapaamisen kalmanraja. Iltapäivästä lähetin kerran alusta loppuun kirjoitetun ja sen jälkeen luetun tekstin kurssitovereille ja kirjailijamentorille.

Tavoitteeni oli kirjoittaa ennen kirjailijamentorin toista tapaamista (juuri tuo mainitsemani elokuun tapaaminen) teksti kerran alusta loppuun. Olen itsekin hieman yllättynyt, että kaiken tämän keskellä onnistuin. Synkät pilvet eivät ole jättäneet minua rauhaan.

Mutta mitä tein toukokuusta heinäkuuhun?

Ensinnäkin tässä versiossa pyrin mahdollisimman isoon muutokseen. Kokemus on opettanut, että vanhoihin rakenteisiin saattaa jäädä liian helposti jumiin. Siispä räjäytin rakenteen – lainasin sen näytelmäversiosta, ja aloitin tekstin ihan tyhjästä tiedostosta. En kopioinut mitään suoraan vaan vanha versio kulki näytöllä uuden vierellä muokatessani. Tukku kohtauksia jäi pois ja uusia tuli tilalle. Tarinan kannalta keskityin muutamaan ydinpointtiin, jotka palautekeskustelusta nousivat esiin.

Tekstin lukuvaiheeseen kului kolme päivää. Vaihe on aina se epämiellyttävin, mutta ehkä kuitenkin kaikkein hedelmällisin. Näkee, mihin suuntaan paketti on liikkunut, missä on vielä heikkouksia.

Ja: Paikoitellen hämmästyin, että herranjestas, minähän luen melko sujuvaa romaania. Toisaalta töitä on vielä edessä. Vielä on karsittava turhaa selittelyä, löydettävä kielelle entistä parempi uomansa ja korostaa havaintoja, havaintoja ja havaintoja. Vaikka olisi kirjoittajana jo pitkälläkin, kirjoittaminen on pitkälti keskittymistä ihan perusasioihin. Miten muuttaa hahmon tunteet ja tapahtumat toiminnaksi niin, että lukija saa itse oivaltaa? Miten hahmo muuttuu?

Voisinko sanoa jotain itse romaanista? Tämä on vaikea kysymys, koska teksti elää niin paljon. Sanon sen näin: Tarina liikkuu terrori-iskun, evankelis-luterilaisen kirkon ja psykologian maailmassa. Samalla yritetään löytää sovinto niin menneisyyden, uskon kuin ateisminkin kanssa.

Seuraavaksi luvassa on kolmen viikon tauko ennen kurssitapaamista. Yritän saada yhtä genetiivisubjektista kertovaa väitöskirjaa eteenpäin ja saada itseni komplikaatioista selvemmille vesille. Se taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta pakko on yrittää.

*Tämä Esikoiskirjailijan elämää -blogi kertoo esikoiskirjailijan arjesta ja ajatuksista. Esikoiskirjailijan elämää -blogia ylläpitää esikoiskirjailija Kata Melander. Klikkaa tästä profiileihini Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

3 kommenttia artikkeliin ”Esikoiskirjailijan elämää: Kolmas versio pakettiin – mitä seuraavaksi?

  1. Eeva K. sanoo:

    Onnea tästä välietapista! On aina hienoa, kun käsikirjoitus muuntuu kokonaisuudeksi, joka on kirjoitettu alusta loppuun.

    Luin pitkästä aikaa blogiasi ja pakko sanoa, että on sinulla kyllä ollut aika helvetin rankka alkuvuosi. Toivottavasti tilanne alkaa helpottamaan edes jossain vaiheessa.

    Tykkää

    • Kata Melander sanoo:

      Kiitos paljon! Joo, jokainen versio on aina eteenpäin.

      Alkuvuosi on ollut tosiaan melkoinen. Täytyy toivoa, että hiljalleen kohti parempaa ainakin. Pienin askelin.

      Mukavaa, kun luet!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s