Esikoiskirjailijan elämää: Ainut varma on muutos

No niin. Eilen jo Twitterissä kerroinkin, että olisi täällä blogin puolella ihan kerrottavaakin, mutta särky esti enemmän kirjoittamisen gradunteon jälkeen. Ja uutinen on tässä: kustannuspalvelu Type & Tell, jota kautta minäkin Älä irrota -romaanini julkaisin, lopettaa toimintansa joulukuussa.

Asiaan liittyy tietenkin paljon käytännön asioita, kuten Lue loppuun

Esikoiskirjailijan elämää: Puoli vuotta Älä irrota -esikoisromaanini julkaisusta – miltä näyttää juuri nyt?

Tajusin tänään lounaalla, että Älä irrota -romaanini julkaisusta tulee kuluneeksi ensi tiistaina tasan puoli vuotta. Se herättää paljon erilaisia tunteita – ylpeyttä, helpotuksenhuokausta, jännitystä jatkosta. Moniin asioihin olin kirja-alaa tiivisti seuranneena ja romaanin tekemisen aikana hyvin informoituna osannut varautua, mutta ehkä yhtä moni asia sittenkin yllätti.

Kustannustapani on kokonaisuutena Lue loppuun

Esikoiskirjailijan elämää: Minne menet, kirja-ala?

Myönnetään se jo alkajaisiksi. Synkkiä pilviä on paljon. Kirja ei ole onnistunut säilyttämään itseisarvoista asemaansa arjessa vaan se on liukunut monen kohdalla arjesta kokonaan pois. Ei, vaikka lukemisen hyödyistä on useita tutkimusnäyttöjä: lukeminen muun muassa kehittää yksilön empatiakykyä. Hmm. Kovien arvojen lisääntyminen maailmassa ja kirjakulutuksen väheneminen, sattumaako?

Joka tapauksessa tiedetään tämä: moni Lue loppuun

Esikoiskirjailijan elämää: Kannanotto kirjablogikeskusteluun – tärkeintä on, että kirja näkyy ja kuuluu

Ensin Taru Väyrynen julkaisi blogikirjoituksen, jossa hän toteaa, että kirjablogit ovat paljonvartijoina ja että heidän pitäisi tarkkaan perustella erityisesti negatiivissävytteiset arvionsa, koska negatiivisella arviolla voi olla vaikutusta kirjan menekkiin. Taika Dahlbom vastasi Väyrysen kirjoitukseen toteamalla muun muassa, ettei Lue loppuun