Facebookissa kiersi varmaan vuodenpäivät sitten hupaisa statuspeli, joka, sangen yllättävää kyllä, palaa aika ajoin mieleeni. Säännöt menevät seuraavasti: statuksen päivittäneen Facebook-kaverit luonnehtivat statuksen tehnyttä henkilöä kommentoimalla alle vain yhden sanan. Tämän sanan tulee kuitenkin alkaa sukunimen toisella kirjaimella.
Kieli-ihmiselle peli kuulosti hauskalta. Tein päivityksen. Tein sen henkilökohtaiselle tililleni, mutta Lue loppuun
Viime perjantai oli sysimusta. Olen kiitollinen, että väsymys esti minua suunnitellusti lähtemästä keskustaan ja Turun taidemuseoon, sillä muuten olisin ollut lähempänä tapahtumapaikkaa, huonolla tuurilla ihan liki, jos olisin poikennut esimerkiksi Kauppakeskus Hansaan ihan Kauppatorin kupeeseen. Tänään kauppareissulla jo pahimman viikonlopun järkytyksen laannuttua ajattelin, että tällaisena aikana sopisi vähän nykyistä enemmänkin mielikuvitusta Lue loppuun
Viime torstaina seurasin hämmentynein mielin edesmenneen presidentti Koiviston hautajaisia.
Kuten siskoni asian tiivisti, hämmentävän tilanteesta teki jo se, että ylipäänsä seuraa jonkun hautajaisia televisiosta. Kipulääkityksen säätäminen teki minut hirveän huonovointiseksi, mutta kroonisesti kaikesta kiinnostuneena googlasin ja katsoin presidentti Koivistosta kaiken mahdollisen – ja vaikutuin, Lue loppuun
Antoisa Helsinki-päivä on nyt takana. Videotervehdykseni ja haastatteluni ilmestyy Suomen Kipu ry:n verkkosivuilla ja somessa luultavasti ensi viikolla. Kävimme eilen pitkän ja mielenkiintoisen keskustelun Älä irrota -romaanin teemoista. Esiin nousi luonnollisesti kipu, mutta sain kiitosta lisäksi seksin, seksuaalisuuden, halun ja himon, ansiokkaasta kuvauksesta. Siitä olen saanut kiitosta Lue loppuun
Tämän tekstin piti alun perin odottaa tiistain vakiomerkintää, mutta nyt se vaati saada tulla kirjoitetuksi. Karjalaisen lehtikritiikki palautti minut esikoisromaaniprojektin alkupisteeseen. Siihen, miksi koko romaanin kirjoitin. Yhdentoistasivun temaattiseen pohdintaan, ”läksyihin”, joilla toinen kustannustoimittajistani aloitti yhteistyömme.
Ja minä kirjoitin Word-dokumenttiin: ”Haluaisin, että myös vammainen nainen olisi naisena täysi.”
Huomasin, että Lue loppuun
”Kuinka paljon Saarassa on sinua?”
”Kuinka paljon romaanissa on faktaa?”
Nämä ovat (valitettavan) usein ensimmäisiä kysymyksiä, joita minulle esitetään. Ohitan ne yleensä melko nopeasti, sillä fiktioon on tarkoituksellista keskittyä itsessään, vaikka uteliaisuus on ymmärrettävää.
Mutta onhan toki näinkin: Fiktio ei synny tyhjyydessä. Se ottaa Lue loppuun
Bookishteaparty-blogin Katri kirjoitti muutama päivä sitten Älä irrota -romaanista erittäin mielenkiintoisen blogiarvion. Sen ilmestymisestä asti olen pohdiskellut armottomasti itsensä hyväksymisen teemaa. Arviossa Katri nimittäin kirjoittaa toivovansa, että Saara Lue loppuun
Täällä vietetään operaation jälkeistä elämää. Monella on etelässä talvilomaa, lunta on pyryttänyt Lue loppuun
Kata Melander 