Esikoiskirjailijan elämää: Pitkä kirje loppukesästä

Nyt minä kuvittelen, että tämä blogipäivitys on vähän niin kuin kirje. Sillä vaikka vähän aikaan en ole löytänyt minkäänlaista sidettä sanoihin, taannoin totesin, että tämän minä osaan: minä osaan kirjoittaa pitkiä kirjeitä. En tiedä, voiko niitä sanoa rakastavansa. Jos voi, minä rakastan. Minä pidän niiden hengästyttävästä Lue loppuun

Esikoiskirjailijan elämää: Sävykäs rakkaus

Tällä hetkellä luen Minna Rytisalon vasta ilmestynyttä toista romaania Rouva C. Rouva C. on fiktiivinen kertomus nuoren Minna Canthin elämänvaiheista. Koska luen sähkökirjaa, en voi ilmoittaa teille sivunumeroa vaan ainoastaan prosentit: olen lukenut tähän mennessä 34 prosenttia, siis himpun verran reilun kolmanneksen, mutta Lue loppuun

Esikoiskirjailijan elämää: Sain roolin, johon en mahdu – nainen, vammainen

Tämän tekstin piti alun perin odottaa tiistain vakiomerkintää, mutta nyt se vaati saada tulla kirjoitetuksi. Karjalaisen lehtikritiikki palautti minut esikoisromaaniprojektin alkupisteeseen. Siihen, miksi koko romaanin kirjoitin. Yhdentoistasivun temaattiseen pohdintaan, ”läksyihin”, joilla toinen kustannustoimittajistani aloitti yhteistyömme.

Ja minä kirjoitin Word-dokumenttiin: ”Haluaisin, että myös vammainen nainen olisi naisena täysi.”

Huomasin, että Lue loppuun