HAKEMISTO

Esikoisromaanin tuotantoblogi 10.5.2016–24.1.2017

Esikoiskirjailijan elämää 31.1.2017–

Esikoiskirjailijan elämää: Seuraavat askeleet

No niin.

Romaanikurssin viimeisestä tapaamisesta (26.11.) on ehtinyt kulua jo hyvä tovi. Kurssi päättyi osaltani tunnin aikaisemmin kuin oli tarkoitus, sillä sain kipukohtauksen ja jouduin varsin nopeaan siirtymään lepäilemään.

Väliin jäi onneksi vain toinen päivän kustannustoimittajaluennoista. Sanon näin tietenkin siksi, että ehdin saada oman palautteeni täysimääräisenä – ja kuunnella muidenkin.

Lue loppuun

Esikoiskirjailijan elämää: Neljäs versio on valmis – romaanin rakentamisesta

Sain romaanin neljännen version valmiiksi jo tiistaina, romaanikurssin aikana nyt jo toisen kerran alusta loppuun. Sitten sainkin pahan kipukohtauksen, joka on vieläkin päällä. Fysioterapeuttini kävi minua auttamassa jo sen verran, että saan jotenkuten istuttua – ja kirjoitettua tämän merkinnän.

Kysyin tällä kertaa Instagramin puolella (jonka olen haastanut itseni paremmin opettelemaan), mitä te haluaisitte kuulla tässä merkinnässä ylipäänsäkin romaanin kirjoittamisesta tai neljännestä versiosta – ja aion kysyä asioita toistekin! Merkinnän kirjoittaminen on jotenkin helpompaa näin, kun ei tarvitse arvailla, mikä näkökulma kiinnostaa.

Seuraavaksi siis hieman romaanin rakentamisesta.

Lue loppuun

Esikoiskirjailijan elämää: Uutta näkyvissä

Hih!

Naurahdin jo äsken otsikkoa keksiessäni. Ajatuksenani on kirjoittaa teille romaanikäsikirjoituksen neljännestä versiosta, siitä miten romaanikurssin loppu häämöttää. Mutta uskokaa tai älkää: Loppu häämöttää tai Loppua kohden kuulostaa otsikossa – no, kyllä te tiedätte. Varsin dramaattiselta. Turhalta eskapismilta.

Siksi valitsin sanoa saman asian toisin, toisesta näkökulmasta. Uutta on näkyvissä.

Lue loppuun

Esikoiskirjailijan elämää: Kolmas versio pakettiin – mitä seuraavaksi?

Tänään on mestarikurssin elokuun tapaamisen kalmanraja. Iltapäivästä lähetin kerran alusta loppuun kirjoitetun ja sen jälkeen luetun tekstin kurssitovereille ja kirjailijamentorille.

Tavoitteeni oli kirjoittaa ennen kirjailijamentorin toista tapaamista (juuri tuo mainitsemani elokuun tapaaminen) teksti kerran alusta loppuun. Olen itsekin hieman yllättynyt, että kaiken tämän keskellä onnistuin. Synkät pilvet eivät ole jättäneet minua rauhaan.

Mutta mitä tein toukokuusta heinäkuuhun?

Lue loppuun

Esikoiskirjailijan elämää: Kärsimys, sen kaiken peittävä viitta

SISÄLTÖVAROITUS: Kipu, itsetuhoisuus

Yritän muistaa, kuka olen. Katson sampoopullon kylkeä ja näen siinä sh-muotoisen kirjoitusasun, shampoo. Tätä merkintää varten tarkistan Kielitoimiston sanakirjasta, että sh-muoto taitaa tosiaan olla ihan käypä, vaikka suomessa ei mielellään sitä kirjoitetussa muodossa käytettäisi. Tällaisia välähdyksiä nykyarjessani on, vaan ei kovin paljon enää muuta. Toisinaan mietin, että haluaisin kirjoittaa artikkelin Nato-option semantiikasta.

Lue loppuun

Esikoiskirjailijan elämää: Suon silmässä

SISÄLTÖVAROITUS: Tämä teksti käsittelee mm. itsetuhoisuutta. Jos aihe ahdistaa sinua, älä lue pidemmälle.

Edellisviikon keskiviikkona poistin Twitter-tilini. Minua alkoi ahdistaa oma ahdistukseni. Kirjoitin romaania rivin ja korjasin joka sanasta kirjoitusvirheen. Ajatus katkesi helposti. Tuntui, että olin nurkassa.

Pahempaa oli tulossa.

Lue loppuun

Esikoiskirjailijan elämää: Ehkä sanojen ääreltä löydän taas, kuka olen

Fiktiivisistä teksteistä on usein helppo erottaa kehityskulkuja. Asioita ns. istutetaan tarinaan, toisin sanoen katsotaan hyvin tarkasti, missä kohtaa kulku kohti haluttua pistettä alkaa. Usein näitä kulkuja koetetaan vähän häivyttää, jotta ne eivät aukeaisi lukijalle liian selkeästi, mutta kun teksti on kuitenkin artefaktinen, tekemällä rakennettu, etenkin harjaantunut silmä nuo kehityskulut helposti erottaa.

Lue loppuun